Järvenpään kaupunki

Järvenpää on noin 43 000 asukkaan eloisa ja kasvava kaupunki Keski-Uudellamaalla. Järvenpäähän pääsee Helsingistä puolessa tunnissa junalla tai moottoritietä pitkin, ja matka Helsinki-Vantaan lentokentälle vie samoin puolisen tuntia. Tiiviin keskusta-alueen kupeessa on Uudenmaan maakuntajärvi Tuusulanjärvi.

Järvenpää tunnetaan maamme rajojen ulkopuolellakin säveltäjämestari Jean Sibeliuksen Ainolasta, joka toimii nykyisin autenttisena kotimuseona. Tuusulanjärven ympäristön ainutlaatuisessa taiteilijayhteisössä luotiin viime vuosisadan vaihteessa perustuksia koko suomalaiselle kulttuurille. Kulttuuri on olennainen osa myös Järvenpään nykypäivää, johon kuuluvat muun muassa vuosittaiset musiikki- ja taidetapahtumat Puistoblues ja Meidän Festivaali sekä Järvenpää-talon vilkas konsertti- ja muu tapahtumatarjonta.
www.jarvenpaa.fi

Järvenpää-talo

Vuonna 1987 avautunut Järvenpää-talo on korkeatasoinen kulttuuri-, kokous- ja kongressikeskus. Järvenpää-talo sijaitsee aivan kaupungin keskustassa, rautatieaseman vieressä.

Järvenpää-talossa on 567-paikkainen, akustiikaltaan erinomainen Sibelius-Sali, jonka varustukseen kuuluvat laadukas valaistus-, äänentoisto- ja av-tekniikka sekä Steinway-flyygeli. Salissa järjestetään muun muassa konsertteja, esittävän taiteen tapahtumia sekä koulutus- ja kongressitilaisuuksia, ja sitä käytetään paljon myös klassisen musiikin äänityksiin.

Juhani Aho -sali on irtotuolein muunneltava, parvellinen, noin 160-paikkainen kamarimusiikkisali, jossa järjestetään kulttuuritapahtumien ohella kokouksia sekä seminaari- ja yritystilaisuuksia. Salissa on Yamaha C7 -flyygeli.

Lisäksi Järvenpää-talolla on lounasravintola, useita kokoustiloja, aulan Galleria Järnätti vaihtuvine näyttelyineen sekä Järvenpään Teatterin kotinäyttämönä toimiva intiimi Kellariteatteri.
www.jarvenpaatalo.fi

JÄRVENPÄÄN KULTTUURIKOHTEET JA TUUSULANJÄRVEN TAITEILIJAYHTEISÖ

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai alkunsa kirjailija Juhani Ahon ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin muutettua järven rannalle Aholaan vuonna 1897. He saivat pian naapureikseen joukon taiteilijaystäviä, muun muassa taidemaalarit Eero Järnefeltin ja Pekka Halosen sekä säveltäjä Jean Sibeliuksen perheineen.

Nykyisin taiteilijakodit ovat avoinna yleisölle museokohteina, Ahola, Ainola ja Järnefeltien Suviranta touko-syyskuussa, Halosenniemi ympäri vuoden. Lisäksi Järvenpää-talon vieressä sijaitsevassa Järvenpään taidemuseossa on esillä vaihtuvia näyttelyitä, joista useat liittyvät Tuusulanjärven taiteilijoihin. Taidemuseon oma kokoelma koostuu Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin tuotannosta.

Uudemman sukupolven taiteilijakotiin voi tutustua arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemassa Villa Kokkosessa, säveltäjä, akateemikko Joonas Kokkosen kodissa. Villa Kokkosen yrittäjäpari järjestää talossa opastettuja kierroksia ja konsertteja.

KALLIO-KUNINKALA

Ainolan, Aholan ja Suvirannan naapurustossa sijaitsevan Kallio-Kuninkalan tilan omisti liike-elämässä toiminut Paloheimojen suku. Nykyisen ilmeensä tilan rakennukset saivat 1920-luvulla. Paloheimot liittyivät Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön erityisesti avioliittojen kautta: Paloheimojen pojat olivat naimisissa Sibeliusten, Järnefeltien ja Halosten tyttärien kanssa.

Vuodesta 1975 lähtien Kallio-Kuninkalan omistaja on ollut Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiö, jonka tarkoituksena on vaalia Tuusulanjärven kulta-ajan kulttuuriperinnettä. Tätä toteutetaan luomalla ja ylläpitämällä edellytyksiä erityisesti nuorten muusikoiden koulutukselle. Kallio-Kuninkalassa on toiminut vuodesta 1987 lähtien Sibelius-Akatemian Musiikkikeskus, joka on nykyään koko Taideyliopiston käytössä. Kallio-Kuninkalassa järjestetään runsaasti konsertteja, koulutusta ja muita tapahtumia. Pihapiirissä on useita tiloja tapahtuma-, opetus-, äänitys-, majoitus- ja ruokailukäyttöön.

Kallio Kuninkala
Kuva Pekka Savolainen
Sulje