FIN | ENG




NÄIN SIBELIUS-LAULUKILPAILU SYNTYI



Sibelius-laulukilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007, vaikka monien mielestä tuntuu siltä kuin se olisi ollut olemassa aina. Kilpailun alullepanija, kapellimestari Raine Ampuja kertoo sen syntyhistoriasta.

 

Ajatus Sibeliuksen yksinlauluille omistetun laulukilpailun järjestämisestä syntyi Järvenpäässä tämän vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä. Kapellimestari Raine Ampuja aloitti tuolloin Sibelius-viikkojen hallituksessa ja ryhtyi miettimään, kuinka säveltäjämestariin löydettäisiin tämän kotikaupungissa uusi näkökulma.

 

”Tuntui hiukan hassulta, ettei Sibeliukselle ollut omistettu laulukilpailua, vaikka hän on tehnyt toistasataa yksinlaulua. Hänen nimeään kantavat kapellimestari- ja viulukilpailut kyllä on, vaikka Sibelius ei itse ollut kapellimestari ja kirjoitti vain yhden viulukonserton”, Ampuja sanoo.

 

Tavoite: Sibeliuksen liedit tutuiksi

 

Kilpailulla oli alusta alkaen selkeä tavoite. Sen tarkoituksena oli tehdä Sibeliuksen laulumusiikkia tunnetuksi niin Järvenpäässä ja muualla Suomessa kuin maailmallakin. Tunnetaanhan Sibeliuksen muu tuotanto huomattavasti paremmin kuin hänen säveltämänsä liedit. 

 

Aivan aluksi ajateltiin, että kyseessä voisi olla jopa pelkästään kansallinen kilpailu. Kilpailun säännöt laadittiin kuitenkin niin, että kilpailuun pääsivät mukaan kaikkien Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansalaiset.

 

Laulukilpailuideaa testattiin ensin monilla tahoilla. Ajatuksia vaihdettiin jo olemassa olevien suomalaisten laulukilpailujen järjestäjien ja alan muiden ammattilaisten kanssa. Keskeisiä henkilöitä kilpailun historiassa ovat olleet muun muassa Sibelius-Akatemian laulunopettaja Erkki Rajamäki, Järvenpään kaupungin edustajana mukana ollut Juhani Airas sekä laulajat Jorma Hynninen ja Päivi Nisula.

 

Ensimmäistä kilpailua rakennettiin tiiviisti vuoden verran.

 

”Kun kilpailun tekeminen alkaa tyhjästä, edessä on valtavasti työtä  ja monien toimenpiteiden koordinointia. Myös kontakteja on solmittava. Tuolloin elettiin vielä aikaa, jolloin sosiaalinen media ei ollut käytettävissä samalla tavalla. Netti onneksi oli, ja sitä tarvittiin, kun piti esimerkiksi selvittää eri maiden yliopistojen lauluosastojen organisaatiokaaviot ja etsiä sieltä laulunopettajat. Heihin otettiin sitten yhteyttä puhelimitse tai kirjeitse”, Raine Ampuja muistelee.

 

Kilpailun tavoitteet asetettiin alusta pitäen korkealle. Ne myös saavutettiin jopa yli odotusten. Media kiinnostui kilpailusta, ja se huomioitiin hyvin niin valtalehdissä kuin TV:n pääuutislähetyksissä.  

 

Toisen kilpailun järjestäminen vuonna 2011 olikin jo hiukan helpompaa. Suuria muutoksia ei tarvinnut tehdä, vaan kilpailu konsertteineen sujui omalla painollaan. Samalla ryhdyttiin miettimään kilpailun laajentamista – käydäänhän se kolmannen kerran vuonna 2015, jolloin tulee kuluneeksi 150 vuotta Sibeliuksen syntymästä.  

 

Tuttuja ja tuntemattomia lauluja

 

Sibelius-laulukilpailussa kilpailijoiden ohjelmistovalintoja ohjataan järjestäjien toimesta. Tämä takaa sen, että kilpailijoita testataan myös heidän epämukavuusalueillaan. Yleisön kannalta tämä on pelkästään hyvä asia.

 

”Olemme saaneet paljon kiitosta siitä, että kilpailussa esitetään myös Sibeliuksen vähemmän tunnettuja lauluja. Kilpailu onkin vähän kuin kurkistus Googleen”, Raine Ampuja naurahtaa.

 

Vuonna 2015 kilpailun finaalissa ei kuulla ja nähdä aiempien vuosien tapaan orkesteria: loppukilpailu viedään alkukarsinnan tavoin läpi pianon säestyksellä. Raine Ampujan mielestä se ei ole huono asia.

 

”Kaikissa muissa suurissa laulukilpailuissa esiinnytään orkesterin säestyksellä ja esitetään usein katkelmia oopperoista, mikä vaatii kuulijalta kontekstin tuntemusta. Nyt kilpailussa palataan tavallaan liedin ytimeen. Sibeliuksen liedit näyttävät vaarattomilta, mutta ne ovat loputonta musiikkia.”

 

Raine Ampuja uskoo kilpailun tulevaisuuteen.

 

”Sibeliuksen musiikki on suuri asia ja Sibelius yksi Suomen vahvimpia brändejä, joka kestää suhdannevaihteluja. Siinä suhteessa kilpailulla ei ole hätää. Toki kilpailun pitää muuttua, ja olen iloinen, jos siihen keksitään jotain uutta. Esimerkiksi kilpailuareenaa ja ohjelmistoa voi hyvin tarkastella uudelleen. Samoin kilpailua voi hyvin kansainvälistää entisestään. Esimerkiksi itäisessä Euroopassa on valtavasti osaamista.”

 

Rima asetetaan korkealle

 

Sibelius-laulukilpailua tehdään kunnianhimoisesti muttei ryppyotsaisesti. Vaikka kyseessä on kilpailu, järjestäjien tehtävä ei ole lisätä kilpailijoiden jännitystä vaan päinvastoin helpottaa sitä. Tämä on mielessä esimerkiksi silloin, kun kilpailijat yllätettiin tuomalla takahuoneeseen mansikoita, omenoita ja limsaa.

 

Tyystin toisenlainen yllätys koettiin, kun kesken erään kilpailijan esityksen havaittiin, että solisti ja orkesteri esittivät eri kappaletta. Siitäkin selvittiin: esitys pantiin poikki ja aloitettiin uudelleen, tällä kertaa samasta kappaleesta.

 

”Sillä hetkellä tilanne ei tietysti naurattanut. Tavoitteena on tietysti aina, että kaikki menee juuri niin kuin on suunniteltu – ja jos ei jostain syystä mene, kukaan ei sitä huomaa. Hyvin hiotulla organisaatiolla on aina oltava taskussa myös tehokas B-suunnitelma. Kun puhutaan Suomen kansallissäveltäjän nimeä kantavasta kilpailusta, laatuvaatimukset ovat korkealla”, Raine Ampuja sanoo.

 

Teksti Anu Piippo

 

 

8.12.2014

 

 

 

Copyrights 2017